FINNISH
ENGLISHSuomen Olympiakomitea
Tiedote 21.1.2019
Urheiluun erikoistunut verkkosivusto teki selvityksen urheiluvuodesta 2018
SUOMI VÄKILUKUUN SUHTEUTETTUNA MAAILMAN 11. PARAS URHEILUMAA
Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on tehnyt kattavan tilannekatsauksen suomalaiseen urheiluun. Tokion olympiakisojen menestysodotusten keihäänkärki on muodostumassa muun muassa naisten kamppailulajeista.
Suomi oli väkilukuun suhteutettuna maailman 11:nneksi paras urheilumaa vuonna 2018. Näin ainakin, jos luetaan huippu-urheiluun erikoistuneen verkkosivuston Greatest Sporting Nationin kattavaa seurantaa, joka pitää sisällään olympialajien lisäksi merkittävimmät ei-olympialajit.
– Greatest Sporting Nation tarkastelee urheilua objektiivisesti ja kattavasti. Se on työkalu, jota käytetään luotettavana työkaluna useissa huippu-urheilumaissa, Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki toteaa.
– Suomen kannalta ongelmallista ja harmillista on se, että sivusto ei huomioi moottoriurheilua lainkaan katsaukseensa. Kun tiedämme Suomen timanttisen tason moottoriurheilussa, sen voi katsoa laskevan sijoitustamme hieman. Korkea sijoitus kertoo joka tapauksessa urheilukulttuurimme laajuudesta.
Greatest Sporting Nation tilastoi ja pisteyttää erilaisilla kertoimilla eri lajien globaalit arvokilpailut tai niihin rinnastettavat kilpailut (kuten golfin major-turnaukset). Lähtökohta on se, että pisteitä saa lajin kahdeksan parasta urheilijaa tai joukkuetta. Merkittävimmissä joukkuepeleissä pistekertoimet ovat suurimpia.
Kun kaikki maat laitetaan samalle viivalle ja unohdetaan väkiluvut, Suomi keräsi GSN:n taulukossa 30:nneksi eniten pisteitä vuonna 2018.
Ennuste Tokion olympiakisoihin jättää töitä viimeiselle puolelletoista vuodelle
Greatest Sporting Nationin pistetaulukko on yksi osa Huippu-urheiluyksikön tekemää laajaa suomalaisen huippu-urheilun tilannekatsausta, joka julkaistaan jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Kuten Lehtimäki on aiemmin todennut, Huippu-urheiluyksikkö seuraa suomalaisen urheilun menestystä jatkuvasti neljällä isolla sektorilla: olympialajit, ei-olympialajit, joukkuepelit ja paralympialajit.
Kun kesälajien kausi 2018 on päättynyt ja Tokion olympiakisoihin on aikaa enää puolitoista vuotta, tilanne kesäolympialajeissa nousee tällä hetkellä akuuteimpana esiin. Kuluvalle olympiadille asetetusta kymmenen olympiamitalin tavoitteesta puuttuu PyeongChangin talviolympiakisojen jälkeen vielä neljä.
– On pakko todeta, että kiire tulee neljään mitaliin. Jatkuvaan kilpailuseurantaan pohjautuvan täysin tunteettoman ennusteemme mukaan Suomi saisi matemaattisesti 2,15 mitalia, jos olympiakisat alkaisivat Tokiossa tänään. Puolitoista vuotta on lyhyt aika nostaa ennustetta lähemmäs neljää, Lehtimäki arvioi.
– Meillä on kuitenkin ollut viime aikoina hieno menestys mm. naisten kamppailulajeissa. Naiskamppailijoiden lisäksi mitalimahdollisuuksia on Tokiossa muun muassa ammunnassa, yleisurheilussa, purjehduksessa sekä myös miesten painissa, Lehtimäki huomauttaa.
Paralympialajit lähes tavoitevauhdissa
Huippu-urheiluyksikkö on laskenut olympialajeissa ennustetta seuraaviin olympiakisoihin jo parin vuoden ajan. Nyt samankaltaista kilpailuseurantaan pohjautuvaa ennustetta on rakennettu myös paralympialajeihin. Tämän hetken näkymällä ennuste Tokion paralympialaisiin on 5,05 mitalia.
– Erityisesti kesän EM-kisat parayleisurheilussa oli loistava menestys laajalla urheilijakirjolla, joilta on tulostenkin perusteella loogista odottaa huipputulosta myös paralympiatasolla. Myös muissa lajeissa on tullut menestystä. Vuosi 2019 on monessa paralympialajissa MM-vuosi, joten alkanut vuosi antaa vielä tarkemmat askelmerkit kohti Tokiota, Lehtimäki painottaa.
124 MM- ja 171 EM-mitalia vuonna 2018
Suomi saavutti opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustusta nauttivien lajiliittojen alaisissa arvokilpailuissa vuonna 2018 kaikkiaan 124 MM- ja 171 EM-mitalia. Näistä vammattomien puolella tuli 123 ja 143. Olympialajeissa saldo oli yksi MM- ja seitsemän EM-mitalia, joten kaikkiaan 122 MM- ja 136 EM-mitalia tuli lajeista, jotka eivät ole olympiaohjelmassa.
Joukkuepeleissä vuosi 2018 oli menestyksekäs. Jalkapallon, jääkiekon, koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn ykköskategorian ulkomaisiin sarjoihin on kelpuutettu tällä hetkellä peräti 128 suomalaista miestä ja 40 naista. Suomalaisvalmentajiakin työskentelee huippusarjoissa 22. Salibandyn miesten maailmanmestaruus, naisten jääkiekon olympiapronssi, molempien lentopallomaajoukkueiden selviytyminen kesän 2019 EM-kisoihin sekä miesten jalkapallomaajoukkueen lohkovoitto Uefan Kansojen liigassa kuuluivat viime vuoden huippuhetkiin.
Lue lisää Olympiakomitean sivuilta
TUNNUSLUKUJA SUOMALAISEN URHEILUN TILANNEKATSAUKSESTA 21.1.2019
Suomen sijoitus Greatest Sporting Nation -vertailussa 2018: 30.
Suomen sijoitus asukaslukuun suhteutettuna GSN-vertailussa 2018: 11.
Tokion kesäolympiakisojen mitaliennuste: 2,15
Tokion kesäparalympiakisojen mitaliennuste: 5,05
HUY:n kriteerit täyttävien talenttien määrä kesälajeissa: 24+2 (olympialajit + ei-olympialajit)
Suomen saavuttamat mitalit vuonna 2018: 124 MM-mitalia, 171 EM-mitalia (olympialajit 1+7, paralympialajit 1+28, ei-olympialajit 122+136)
Maajoukkueiden maailmanrankingsijoitukset joukkuepeleissä 21.1.2019 (miehet/naiset):
Salibandy: 1./2.
Jääkiekko: 5./3.
Lentopallo: 19./T66.
Koripallo: 21./ei rankingia
Jalkapallo: 58./28.
Käsipallo: Ei rankingia
Joukkuepelien ammattipelaajat ulkomailla, miehet (1. taso / 2. taso): 128/109
Joukkuepelien ammattipelaajat ulkomailla, naiset (1. taso / 2. taso): 40/62
Suomalaiset valmentajat ulkomailla (1. taso / muut): 22/38